Tuttu juttu, kolme HYLyä kolmessa startissa. Ojangossa, Siuntion koirakerhon kisoissa. Tää on niin tätä, taas! No, oli siellä jotain hyvääkin, mutta olisi kiva, kun sais pidettyä itsensä kasassa koko radan verran ja tuloksesi tulisi nolla. Tabe kyllä sen ansaitsisi.
Ensimmäisellä radalla Tabe hyvässä vireessä, samoin minä. Vain yksi kohta radassa vähän arvelutti. Välistävedon jälkeisen hypyn jälkeen poikittainen hyppy takaa. Ohjausvaihtoehtoja oli parikin, mutta vielä jäi vähän mietityttämään. Rataantutustuminen päättyi kuitenkin ennen kuin ehdin lopullisesti päästä varmuuteen siitä, miten kohta mentäisiin. Eipä siinä sitten muuta kuin intuitiota peliin. Ts. en tehnyt mitään, vaan annoin Taben tehdä valinnan. Tabsu valitsi putken! Eli se siitä sitten. Hölmö mikä hölmö. Siis minä. Muuten rata sujui kohtuullisen mukavasti, yksi kielto putkelta, kun ohjaus jäi vajaaksi. Ja keinu oli vähän ruma. Tabe hypähti ennen kuin keinu oli alhaalla, mutta pysyi kuitenkin keinulla. Ei olisi ollut virhe, mutta ei kovin kauniskaan. Täytynee vähän treenata keinua.
Toinen rata lähti mukavasti käyntiin. Mimmin neuvosta tein niiston toisella hypyllä ja heti perään valssin. Toimi tosi hyvin. Ensimmäisen hypyn jälkeen oli siis toinen hyppy ysikympin kulmassa poikittain ensimmäiseen ja kolmanteen hyppyyn, joka puolestaan oli taas ensimmäisen hypyn suunnassa (voisko tätä selkeemmin ilmaista). Joka tapauksessa tosi kivat käännökset. Rata jatkui aika jouhevasti kepeille asti, jonne sitten täyskäännökseltä sisään. Onnistui oikeeseen väliin, mutta ei sitten taipunutkaa toiseen. Keppien jälkeiseltä keinulta tuli kielto, ja jälleen ruma keinu! Hylly tuli putkelta. Jonne ei siis vielä siinä vaiheessa ollut tarkoitus mennä. Mutta Tabe meni.
Kolmantena ratana oli hyppäri. Ihan kiva rata sinänsä, mutta ei se meiltä onnistunut. Ennen radalle menoa Tabe alkoi vilkuilla sivulle, veti korvia taakse, häntää koipien väliin enkä saanut kunnollista katsekontaktia. Namikaan ei kelvannut. Jotain kamalaa tapahtui ympärillä. Hetken ihmettelyn jälkeen tajusin. Lähtöalueen lähistöllä kirmaili kolme lasta, yksi heistä jopa seisoi lähtöalueella. Luvalla toki, olisko ollut remmikuskina? Joka tapauksessa peloittavia Tabsun mielestä ja itsellä keskittyminen rataan hävisi, kun pelkäsin, että Tabe sinkoaa paniikissaan ties minne. Vielä lähdössä Tabe kuikuili taakseen varmistaakseen selustaansa. Radalla Tabe oli kyllä ihan mukana. Tai sitten ei. Vaikea sanoa, mutta omituisia kuvioita tehtiin. Johtuiko se sitten omasta keskittymisen häiriintymisestä vaiko Taben paniikista vaiko molemmista. Mutta hyllyhän siitä tuli. Montakin.
Radat sinänsä olivat ihan kivoja, soljuvia ilman omituisuuksia. Yllättävän paljon tuli kuitenkin hylättyjä suorituksia. Emme siis olleet ainoita. Vaikka eipä tuo paljoa lohduta. No, kisoja tulee. Seuraavat kolmen viikon kuluttua. Nyt treenataan. Ja jos vaikka yrittäis taas nostaa omaa kuntoakin. Ei siitä haittaakaan olisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti